Omalla työpanoksella voi turvata yhteiskuntaa poikkeusoloissa 

Työntekijät saattavat päätyä Puolustusvoimien sodanajan joukkoihin, jos työnantaja ei ole varannut henkilöstöään. 

Yhteiskuntaa turvataan poikkeusoloissa viranomaisyhteistyöllä.  

Työnantaja voi varata henkilöstöään kriittisiin töihin myös poikkeusoloissa, jolloin työntekijän sodan ajan tehtävä on toimia työnantajansa palveluksessa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Viranomaiskielessä henkilövaraamisesta käytetään lyhennettä VAP. 

Varaushakemuksen tekee aina työnantaja, muistuttaa Panssariprikaatin koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Petteri Tammi. 

Työnantajien on hyvä päivittää VAP-listansa säännöllisesti. Jos työntekijää ei tällä listalla ole, niin Puolustusvoimat saattaa ottaa asevelvollisen reserviläisen omiin riveihinsä. Suomi on Euroopan harvoja maita, jossa on voimassa yleinen asevelvollisuus, jonka palauttamista nyt harkitaan monissa EU-maissa. 

–Sotatilanteessa oma maanpuolustuksellinen tehtävä menee kaiken muun edelle, toteaa everstiluutnantti Tammi. 

Esimerkiksi Ukrainassa pelastusviranomaiset tarvitsevat armeijalta raivausapua. 

–Sotatilanteessa Puolustusvoimat johtaa ja tukee viranomaistoimintaa vaarantamatta kuitenkaan sotilaallista puolustusta, sanoo Tammi. 

Viranomaisyhteistyö vaatii hyvää kommunikointia 

Panssariprikaati järjesti keskiviikkona 7. syyskuuta Parolannummella maakunnan viranomaisille keskustelutilaisuuden osana Valpas-22-harjoitusta. Paikalla oli Kanta-Hämeen kuntien, laitosten ja virastojen avainhenkilöitä. Valpas-22-harjoitus toimi Panssariprikaatin johtaman Päijät-Häme 2/22 -paikallispuolustusharjoituksen viitekehyksessä.

Tilaisuuteen osallistunut Janakkalan kunnanjohtaja Reijo Siltala arvioi, että viranomaisyhteistyö vaatii ennen kaikkea hyvää keskustelua eri yhteisöjen ja vastuualueiden välillä. 

–Kukaan tuskin haluaa sellaista tilannetta, jossa osapuolet ajattelevat, että muut hoitavat tietyt ongelmat, sanoo Siltala. 

Samoilla linjoilla on Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä Mira Miettinen. 

–Viranomaisyhteistyö vaatii oikeita ihmisiä oikeisiin tehtäviin ennen kuin voidaan nojata Puolustusvoimiin. Pisin yhteistyöhistoria on meillä ollut poliisin kanssa, joten kommunikaatioyhteys on jo avattu. Nähdäkseni myös kolmas sektori (esimerkiksi yhdistykset) on tärkeä linkki tässä ketjussa. 

Ylikomisario Pekka Kiiski Hämeen poliisista kertoo, että poliisi on tehnyt pitkään yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa esimerkiksi virka-avun muodossa kadonneiden etsinnässä. 

Kuva: Ylikomisario Pekka Kiiski, Janakkalan kunnanjohtaja Reijo Siltala, Hämeenlinnan johtava sosiaalityöntekijä Mira Miettinen ja Panssariprikaatin koulutusosaston päällikkö Petteri Tammi keskustelivat kahvitauolla viranomaisyhteistyön merkityksestä. 

Ukrainan kriisi lisännyt kiinnostusta maanpuolustustehtäviin 

Suomessa on noin 1,5 miljoonaa asevelvollista. Iältään he ovat 18–60-vuotiaita. Asevelvollisia koskevat varaushakemukset ratkaisevat Puolustusvoimien aluetoimistot. 

Huomionarvoista on, että varusmiespalvelusta ei voi käydä enää yli 30-vuotiaana, mutta maanpuolustustaitoja voi kuitenkin opetella esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämillä kursseilla. 

Ukrainan kriisin takia Euroopan turvallisuustilanne on tällä hetkellä epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa. Se on lisännyt Suomessa vahvaa kiinnostusta maanpuolustukseen.