Vesihuollon yhteinen pelikenttä
Oulun Papinjärven rannalla on vuodenaikaan nähden harvinaisen vilkasta. Suosittu uimapaikka uinuu jääkannen alla, mutta vieressä touhuaa miehiä ja naisia erivärisissä liiveissä. Oulu 23 -paikallispuolustusharjoituksessa on tarkoitus muuttaa uimavesi juomavedeksi.
– Tuosta vedenpuhdistuslaitteesta eivät mene läpi kuin vesimolekyylit, Sotilaslääketieteen keskuksen eläinlääkäri Sami Suominen sanoo.
Kaikki muu, kuten suolat, virukset ja bakteerit suodattuvat pois. Juomavettä voisi siis tehdä vaikka merivedestä.
Puhdas, juomakelpoinen vesi on niin arkinen ja itsestäänselvä asia, että harva suomalainen pysähtyy koskaan miettimään vesihuoltoa satunnaista hanan vuotoa syvemmin. Oulu 23:ssa asia on luupin alla, kun viranomaiset hiovat toimintamalleja poikkeusolojen varalta.
– Me harjoittelemme yhteistoimintaa kuntien vesilaitosten kanssa. Puolustusvoimissa on tunnistettu, että me tarvitsemme siviilikumppaneita. Me annamme heille virka-apua ja teemme vesitäydennyksiä yhdessä, kapteeni Kimmo Kujala kertoo.
Vesihuollon merkitys yhteiskunnan toimintojen yhtenä ylläpitäjänä on keskeinen. Kaikki tiivistyy kysymykseen: entä jos?
Entä jos vesijohtoverkon vesi saastuu? Entä jos vedenjakelu keskeytyy täysin tai osittain?
Kuntalaisten ja Puolustusvoimien joukkojen vedensaanti turvataan kaikissa tilanteissa.
- Siksi on erittäin tarpeellista harjoitella yhteistoimintaa kumppaniemme kanssa. Toki vesihuoltolaitoksilla ja kunnallisilla terveydensuojeluviranomaisilla on jo lakisääteiset varautumisvelvoitteet häiriötilanteisiin, Sami Suominen sanoo.
- Sotaharjoituksissa vesihuoltoon liittyviä asioita valvovat viranomaistoimintana eläinlääkärit, jotka ovat pääosin Sotilaslääketieteen keskuksen palveluksessa.
Harjoittelusta kaikki irti
Oulu 23:ssa yhteistyö tapahtuu Puolustusvoimien, paikallisten vesilaitosten sekä Oulun kaupungin kesken.
- Mitä paremmin tunnistamme yhteisiä rajapintoja ja ymmärrämme toistemme tarpeita, sitä paremmin olemme varautuneita, Suominen pelkistää.
Samaa mieltä on harjoitukseen yhtenä toimijana osallistuvan Oulun Veden johtaja Jouni Lähdemäki. Hän painottaa käytännön harjoittelun merkitystä.
- Vaikka valmiussuunnitelmat ovat olemassa, valmius niiden toteuttamiseen on huonompi, jos emme harjoittele säännöllisesti. Toimijoiden vetovastuut eri tilanteissa tulee käytyä parhaiten läpi juuri näissä harjoituksissa.
Kyse ei ole vain paperilla, työpöydillä tai verkkomaailmassa tapahtuvasta suunnittelusta. Kuten toiminta Papinjärvellä osoittaa, ihmiset, ajoneuvot ja puhdistuslaitteistot liikkuvat alueella tehtävien mukaan.
Monipuoliset käytännön harjoitukset ohjaavat asianosaisia miettimään ratkaisuja eri kanteilta ja tekemään tarvittaessa myös korjausliikkeitä käytäntöihin. Teoriassa hyvä vedenhakupaikka ei välttämättä ole hyvä, kun säiliöauto kurvaa tosielämässä paikalle.
- Oikeasti haemme vettä paikoista, joista sitä voi joutua tällä seudulla eri tilanteissa hakemaan. Näin harjoituksissa pitääkin jalkautua, Suominen alleviivaa.
Merkittävä suorituskyky kuljetuksiin
Vesihuollossaan Puolustusvoimat pyrkii tukeutumaan ennen kaikkea kumppaneihinsa.
Kyse on omien joukkojen terveyden suojelusta ja toimintakyvyn säilyttämisestä. Suominen kollegoineen ohjaa oikeaoppiseen ja hygieeniseen talousveden käyttöön.
- Vesihuolto on yksi tärkeimmistä asioista. On varmistettava vedensaanti ja se, että vesi on laadultaan niin hyvää, ettei joukon toimintakyky vaarannu.
Puolustusvoimat voi myös antaa osaamistaan ja kalustoaan muiden viranomaisten käyttöön harkinnanvaraisesti virka-apuna. Tilanteet voivat liittyä esimerkiksi vesitäydennyspisteiden perustamiseen.
- Puolustusvoimilla on merkittävää suorituskykyä veden kuljettamiseen. Tällainen toiminta saadaan tarvittaessa ripeästi käyntiin, Suominen painottaa.
Oulun Veden Jouni Lähdemäki kuvailee mahdollisuutta Puolustusvoimien virka-apuun "erittäin tärkeäksi".
- Jos vedenjakelussa on laajempialainen häiriö, apu säiliökuljetuspuolelle tulee todella tarpeeseen.
Teksti: Aku Ahlholm, Kimmo Siira. Kuvat: Aku Ahlholm
