Evakuointi Vyötärö 23 -harjoituksen keskiössä
Evakuointikeskuksissa saa majoituksen ja ruoan lisäksi myös henkistä ensiapua.
Paikallispuolustusharjoitus Vyötärö 23 tarjosi viranomaisille hyvät puitteet väestönsuojelun ja pelastustoiminnan harjoitteluun Kajaanissa ja Kuusamossa syyskuun alussa. Yhtenä painopistealueena olivat evakuoinnit. Teema on ajankohtainen, koska pelastustoimen järjestäminen siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta uusille hyvinvointialueille. Vastuu evakuoinnista kuuluu pelastusviranomaiselle. Lisäksi sisäministeriö on parhaillaan uudistamassa evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano-ohjeita. Uudistukseen liittyvä lausuntokierros päättyi 21. heinäkuuta.
Paikallispuolustusharjoitukseen Kuusamossa osallistunut Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Ari Virtanen piti evakuoinnin harjoittelua uudessa tilanteessa erittäin tervetulleena.
- Periaatteessa evakuointi ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat olleet samat kymmeniä vuosia Toimijat ovat kuitenkin uudet ja heitä ajetaan nyt sisään tähän uuteen käytäntöön. Tässä harjoituksessa pääsee myös testaamaan ministeriön uusia evakuoinnin ohjeluonnoksia, jotta niistä löydettäisiin kipukohtia. Varmasti niitä tällaisessa murrosvaiheessa löytyykin, Virtanen sanoo.
Myös kunnille tilanne on uusi, kun rooli on muuttunut pelastustoimen järjestäjästä pyydettäessä apua antavaksi tahoksi. Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen ei näe uudessa asetelmassa mitään ongelmaa.
Vasemmalta alikersantti Vilho Torikka, apulaispalopäällikkö Ari Virtanen Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokselta, Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen ja alikersantti Jaron Kärki.
- Kuusamon kaupunki antaa virka-apua pyydettäessä pelastuslaitokselle ja hyvinvointialueelle ja tässä tapauksessa evakuoinnissa. Teemme niitä tehtäviä, joita pelastuslaitos osoittaa meille. Meillä on 650 työntekijää ja jos väestö evakuoidaan, silloin osa kaupungin henkilöstöstä voi olla käytettävissä esimerkiksi varmistamaan, että kaikki lähtevät kodeistaan. Pystymme tarjoamaan avuksi myös omaa kalustoamme, Manninen luettelee.
Harjoittelulle on tarvetta, koska Suomessa evakuointeja ei ole järjestetty kahteen sukupolveen. Esimerkiksi Kuusamon alue evakuoitiin viimeksi edellisten sotien aikaan 1940-luvun alussa.
- Meidän näkökulmasta harjoitus antaa perusoperaatiomallit mahdolliseen evakuointiin koko Kuusamon kaupungin alueelta. Pystymme luomaan hyvin yksityiskohtaiset roolitukset siitä, mitä kukakin tekee. Tämä harjoitus mahdollistaa sen. Nyt tiedämme, mitä tehdä, jos tällainen käsky käy, apulaispalopäällikkö Virtanen sanoo.
Kajaanissa evakuointikeskusta esiteltiin yleisölle
Kainuun alueella projekti kuntakohtaisten evakuointikeskusten perustamiseksi käynnistyi pelastuslaitoksen johdolla vuonna 2020. Jokaiseen kuntaan on suunniteltu kahdesta neljään keskusta. Yksi niistä on Kajaanin musiikkiopiston tiloihin perustettu evakuointikeskus. Sen toimintaa esiteltiin yleisölle paikallispuolustusharjoituksen yhteydessä.
Tapahtumassa olivat mukana Kainuun hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen ja pelastuslaitoksen, Kajaanin kaupungin ja seurakunnan, poliisin ja rajavartiolaitoksen sekä Suomen Punaisen Ristin toimijoita ja kalustoa.
Esittelytilaisuuteen liittyi myös toiminallinen näytös, jossa evakuointikeskuksen työntekijät pääsivät tositoimiin auttaessaan sisään tulevia ihmisiä. Osa näistä tarvitsi hoitoa fyysisiin vammoihin. Osa oli henkisen tuen tarpeessa.
- Tarkoitus on, että tänne tuodaan ihmisiä eri tilanteissa. Jos on esimerkiksi pitkäkestoinen sähkön tai vedenjakelun häiriö tai suuri metsä- tai tuotantolaitoksen palo. Kyseessä on väistötila, jonne tuodaan vaaran edeltä suojaan, sanoo palveluyksikköpäällikkö Päivi Ahola-Anttonen Kainuun hyvinvointialueelta.
- Täällä tarjotaan perushuolto eli majoitus, ruokahuolto, vaatetus, psykososiaalinen huolto, lapsista pidetään huolta ja niin edelleen, Ahola-Anttonen jatkaa.
Voi olla tilanteita, että väestöä evakuoidaan muualta Kainuuseen ja myös näissä tilanteissa voidaan käyttää evakuointikeskuksen tiloja.
Evakuointikeskus on Ahola-Anttosen mukaan tarkoitettu niin sanotulle kävelevälle kantaväestölle, joka ei omin toimin evakuoidu muualle.
- On arvioitu, että noin 20-30 prosenttia kainuulaisista kulkisi tämän evakuointikeskuksen kautta.
Kainuun kunnissa on evakuointikeskuksia yhteensä 30 kappaletta. Jokaisen pohjapiirustukseen on merkitty, missä tiloissa tapahtuu majoitus, missä vastaanotto, missä kirjaaminen.
- On tärkeää, että ihmiset kirjataan sisään ja ulos että tiedetään, ketä siellä on käynyt, Ahola-Anttonen sanoo.
Toimintamalli perustuu siihen, että kunnat määrittelevät tilat ja huolehtivat tilojen infrasta ja erilaisesta tekniikasta, ovien avauksesta, sähköistä, infotauluista sekä patjojen ja pöytien siirtämisestä. Sosiaaliviranomainen vastaa toiminnasta.
- Ilman kahta tärkeää kolmannen sektorin toimijaa eli SPR:ää ja seurakuntaa me emme pärjäisi. Jokaisella evakuointikeskuksen toimijalla on oma tärkeä tehtävä ja roolinsa ja jokainen tietää toisensa tehtävät. Voidaan toimia yhteistyössä ilman että tarvitsee siinä vaiheessa alkaa arpoa, mitä kukin tekee. Kaikki on viimeisen päälle suunniteltu.
Teksti ja kuvat: Paikallispataljoonan viestinnän reserviläiset
