Panssariprikaatin paikallispuolustusharjoituksessa siviilimaailmallakin on iso rooli
Viranomaisyhteistyön harjoitteleminen on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan jatkuvan turvallisuuden rakentamista. Siitä on kyse myös Päijät-Hämeessä nyt järjestettävässä paikallispuolustusharjoituksessa: Puolustusvoimien harjoituksessa voi olla mukana niin siviilejä kuin muita viranomaisia.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Ruisku-vene lipuu Vääksyn kanavan läpi Asikkalan hiljaisessa aamussa. Hetkeä aiemmin Lahden järvipelastajat ovat käyneet noukkimassa kanavan laiturilta Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitajan oman veneensä kyytiin.
Sivullinen ei sitä huomaa, mutta tässä Asikkalan tiistaiaamussa on täydessä käynnissä Panssariprikaatin johtama Päijät-Häme 2/22 -paikallispuolustusharjoitus. Sotilaita ei kuitenkaan näy mailla eikä halmeilla, eikä tilanne mitenkään vastaa tavallisen kansalaisen käsitystä Puolustusvoimien harjoituksesta.
Silti harjoitus on paikallispuolustuksen ytimessä. Nyt Panssariprikaatin johdolla harjoitellaan varautumista tilanteeseen, jossa eletään muuten normaalioloja, mutta yhteiskuntaan kohdistuu painostusta ja kiusantekoa.
Sellaisessa tilanteessa esimerkiksi maakuntajoukkojen reserviläisten virka-apua voidaan käyttää vaikkapa poliisin tehtävien helpottamiseen. Silloin poliisi voi keskittyä toisaalla normaalin toiminnan ja kansalaisten turvallisuuden takaamiseen.
Toisaalta muut viranomaiset ja vapaaehtoiset voivat auttaa paikallisjoukkoja suoriutumaan tehtävistään. Niin kuin nytkin: harjoituksessa noukitaan turvaan maakuntajoukkojen sotilaita, jotka ovat toistaiseksi tuntemattomasta syystä joutuneet ehkä veden varaan Päijät-Hämeen syksyssä.
Pelastuslaitokselle ja vapaaehtoisille järvipelastajille harjoitus sopii hyvin: hypotermiapotilaan pelastaminen vedestä ja elvyttäminen veneessä ja maissa voisivat helposti olla oikeakin tehtävä, pelastuslaitoksen kenttäjohtaja Antti Erola arvioi.
Pelastaminen ja elvyttäminen ovat kuitenkin vain osa koko monimutkaisesta kokonaisuudesta, joka tehtävän suorittamiseen liittyy. Vesipelastustehtävissä olennaista on esimerkiksi saada vesillä liikkuvat pelastajat ja maissa vastassa olevat ensihoitoyksiköt kohtaamaan järkevässä paikassa oikeaan aikaan.
- Karkeasti ottaen ongelma on se, että veneet kulkevat vesillä linnuntietä, mutta maissa olevat ajoneuvot eivät, Erola kuvaa.
Päijät-Häme on vesistöjen pirstoma maakunta. Siksi sekä vesillä että vesistöjen ympäristössä harjoitteleminen on tärkeää viranomaisille.
Harjoituksen hyöty pelastuslaitokselle on moniulotteinen.
- Koskaan ei voi harjoitella liikaa, Erola sanoo.
- Yksittäiset ensihoitajat saavat tässä tietysti harjoitusta hypotermiapotilaan elvyttämiseen, mutta enemmän tällainen harjoitus on organisaatioharjoitus. Harjoittelemme kommunikaatiota, liikettä ja organisointia.
Paikallispuolustusharjoituksessa pelastuslaitos ja Puolustusvoimat saavat erityisesti tuntumaa toistensa kanssa toimimiseen. Usein harjoituksen hyöty on perusasioiden hiomisessa, kerran toisensa jälkeen.
- Perusasiat nousevat esiin aina: johtaminen ja viestiliikenne, Erola sanoo.
Vääksyn kanavalla on viileää, aamulla on muutama hassu aste lämmintä. Tuuli puree kylmästi. Sormet kohmettuvat, paikallaolijoiden liikkumisesta tulee nopeasti kylmänkankeaa.
Erola on hypännyt ohuissa varusteissa kanavan varteen kenttäjohdon autosta, mutta ottaa sitten toppatakin autosta.
- Harjoitusolosuhteet ovat ihan autenttiset, Erola sanoo virnistäen.
- Tai, no: räntäsade puuttuu.
Kuva: Maakuntakomppania päivitti poliisin kanssa tilannekuvaa tapahtumapaikalla.
Samaan aikaan toisaalla: maakuntakomppanian vartiointivastuulle annetussa, yhteiskunnan kannalta kriittisessä kohteessa on nähty poikkeavaa liikennettä. Valvontakamerakuvassa näkyy liikettä, lukko on murrettu. Kolme asiaankuulumatonta ihmistä, arvio kuuluu.
Maakuntakomppanian virka-apujoukkue käy tarkistamassa tilanteen. Paikalla on jo rauhallista eikä konnista näy jälkeäkään, mutta paikalle jätetty reppu pistää silmään.
Repulle ei löydy omistajaa. Se voi olla pommi, löytöpaikka voisi viitata siihen.
Maakuntakomppania päättää esittää virka-apupyynnön poliisille, jolla on tilanteeseen nähden oikeat resurssit ja nopein vastausaika.
Kun poliisi saapuu paikalle ja kartoittaa tilanteen, maakuntakomppanian reserviläiset siirtyvät tukemaan poliisin toimintaa.
Toiminnasta näkee, että tätä on harjoiteltu ennenkin. Poliisi ja reserviläiset tuntevat toistensa toimintatavat ja tietävät toistensa kyvyt. Tilanne etenee ammattitaitoisesti ja juohevasti.
Tätä vartenhan harjoitukset järjestetään.