Rauniopelastustehtävä opetti yhteistoimintaa vaikeassa tilanteessa – rauniokoirat mukana etsinnöissä

Viranomaisten yhteistoimintaharjoituksessa Espoon Viherlaakson vanhalla terveysasemalla harjoiteltiin 6.9.2022 toimintaa tuhoisan räjähdeonnettomuuden jälkeen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos johti pelastustoimintaa, jota Kaartin jääkärirykmentin reserviläisistä ja henkilökunnasta koostettu pelastusjoukkue tuki.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on tehnyt tukipyynnön onnettomuudesta Helsingin pelastuslaitokselle kello 9.00 jälkeen aamupäivällä. Helsingin pelastuslaitos on välittänyt hälytyksen puolustusvoimille ja Kaartin jääkärirykmentin pelastusjoukkueelle ja niiden rauniopelastuskyvylle. Harjoitusskenaariossa osa rakennuksesta on sortunut ja kateissa on 4-5 ihmistä. Edessä on näin ollen rauniopelastustehtävä.

Helsingin pelastuslaitoksen rauniopelastusmuodostelma on juuri saapumassa paikalle, ja vapaaehtoiset rauniokoirakot käyvät tilannetta läpi. Rauniokoiratoiminta perustuu vapaaehtoisten työhön, ja se on operatiivisessa yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen kanssa.
Nelivuotias Verna-koira näyttää olevan jo täysin valmis tehtäväänsä. Se tutkailee ympärillä pyöriviä ihmisiä samaan aikaan, kun Helsingin pelastuslaitos tuo paikalle raskasta pelastuskonttia. Drone pörrää neljännen kerroksen ikkunoiden edessä.

Viranomaisyhteistyön merkitys on tällaisessa tilanteessa suuri. Ihmisten etsimisessä sortuneesta rakennuksesta tarvitaan monipuolista osaamista. Paloesimies Mika Tervo Helsingin pelastuslaitokselta kertoo, että raunioetsintätilanteiden harjoittelu on tärkeää esimerkiksi siksi, että tilanteita ei satu kovinkaan usein.

- Tällaisten harjoitusten avulla tiedämme, mihin eri laitokset ja instanssit pystyvät. Millaista toimintakykyä ja osaamista kenelläkin on? Pystymme jakamaan tietoa ja oppimaan toisilta menetelmistä, taktiikoista ja yhteistyöstä ylipäätään.  Sortumat ovat haastavia. Jos näitä tilanteita ei harjoiteltaisi, yhteistyötä olisi vaikea oppia.

Silmin nähden motivoituneet koirat kiinnittävät väistämättä huomion, kun tilanne etenee. Rauniokoirien tehtävä on loppujen lopuksi hyvin selkeä: etsiä eläviä ihmisiä esimerkiksi sortuneiden rakennusten raunioista tai muista sellaisista tiloista, jonne ihminen ei pääse.
Koirien ylivoimainen hajuaisti ja suuri halu ihmisten löytämiseen ovat vahva yhdistelmä. Koiranohjaajana harjoituksessa toimivan Virve Lipsasen mukaan yhteistoimintaharjoitukset ovat erityisen tärkeitä koirien ohjaajille. Kokemusta tulee vaihtelevista tilanteista ja eri viranomaisten työstä.

- Koirille on opetettu kova motivaatio elävän ihmisen hajuun erilaisissa olosuhteissa. Tilanteet voivat olla hyvin monimuotoisia. Koiralla on suuri tahto löytää elävä ihminen. Meidän ihmisten tehtäväksi jää miettiä, miten jatkamme – käytämmekö esimerkiksi ääntä, kameroita tai muuta teknologiaa. Yhteistyön harjoittelu opettaa etenkin meitä ihmisiä. Koirat tekevät sitä, mihin ne on koulutettu.

Harjoituksessa 4-vuotias rottweiler Verna nostetaan avonaisesta ikkunasta rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Se lähtee kiertämään tiloja ja haukkuu pian sen merkiksi, että tiloissa on elävä ihminen. Tieto kantautuu pian kaikille paikalla oleville. Tällaiset havainnot varmistetaan vielä toisella koiralla. Pepsi, 4, ja Pepi, 2, saavat vielä ulkoa ilmastointiputken vierestä hajun yhdestä tai useammasta ihmisestä rakennuksen väestönsuojatiloissa. Nyt pelastajat tietävät, minne heidän pitää päästä.

Pelastajat päättävät lähteä kohti väestönsuojaa hätäpoistumistien kautta. Rakennuksen ylempien kerrosten uhrit ovat neljännessä kerroksessa, joka on osittain romahtanut. Siksi tiloihin on mentävä kolmannen kerroksen katon läpi. Helsingin pelastuslaitoksen kenttäjohto keskustelee tilanteesta Kaartin jääkärirykmentin pelastusjoukkueen kanssa. Miten päästään sisään? Mitä välineitä tarvitaan? Miten viestintä hoidetaan? Asiat ratkotaan yksi kerrallaan. Jumiin jääneitä ihmisiä on ainakin kahdessa paikassa, joten joukon on jakauduttava.

Helsingin pelastuslaitoksen paloesimies Elmeri Backman kertoo, että harjoituksessa vastaan tulevien haasteiden ratkaiseminen on kaikille tärkeää. Tositilanteita muistuttavissa harjoituksessa ammattilaiset näkevät toistensa vahvuudet ja osaavat hyödyntää niitä.

- Vaikka olemme kaikki ammattilaisia, niin toimintatavat ovat erilaisia. Jos katsotaan esimerkiksi tätä rauniopelastusta, niin katsantokanta tällaisen tehtävän lähestymiseen on aika erilainen. Helsinki on esimerkiksi ainoa pelastuslaitos, joka on varautunut rauniopelastamiseen kalustolla ja osaamisella. Muut eivät ole varautuneet tällaiseen.

Backmanin mukaan harjoittelu Puolustusvoimien yksiköiden kanssa sujuu yleisesti erittäin hyvin, ja viranomaisyhteistyöllä on jo pitkät perinteet.

- Puolustusvoimien kanssa yhteistoiminta on jo tuttua ja turvallista. Rauniopelastuksessa olemme harjoitelleet 3-4 vuotta, mutta muuten yhteistyöllä on pitkä historia. Santahaminassa on esimerkiksi öljyntorjuntavarikko ja sitä on käytetty paljon harjoitusalueena. Santahaminaa käytetään harjoittelussa etenkin raskaspelastustoiminnassa.

Rauniopelastusharjoitus oli osa Kaartin jääkärirykmentin vuoden 2022 toista Kehä 22 -paikallispuolustusharjoitusta, joka järjestetään 2.–9.9.2022 pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan alueella. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 1100 henkilöä – varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa.